Blogi

Paras tapa saada palautetta, on pyytää sitä

19.4.2018

Työpaikkana

Kehittävän palautteen antaminen, josta kirjoitin ensimmäisessä osassa, voi olla joskus todella vaikeaa. Se aiheuttaa lähes varmasti vastaanottajassa jonkintasoista pahastumista. Siksi on palautteen vastaanottajana tärkeää oppia tunnistamaan oma tapa reagoida palautteeseen. On hyvä ymmärtää myös, että muutosta ja oppimista tapahtuu yleensä silloin, kun joku asia on aiheuttanut tunnereaktion.

Palautteen vastaanottaminen

Palautteen vastaanottajalle on aluksi tärkeintä aidosti kuunnella mistä on kysymys ja mitä havaintoja palautteen antaja on tehnyt. Lisäkysymyksillä voi varmistaa, että on varmasti ymmärtänyt mitä toinen tarkoittaa. Nämä antavat hyvän pohjan itsereflektiolle, oman näkemyksen ja tapahtumien taustojen kertomiselle.

Molempien osapuolien on hyvä pyrkiä synnyttämään vuorovaikutteinen keskustelu, jossa muodostuu yhteinen ymmärrys tapahtuneesta. Etukäteen ei välttämättä ole tiedossa, että millainen korjaava toimenpide tarvitaan ja parhaat ideat syntyvät todennäköisesti keskustelun kuluessa. On myös tärkeää käsitellä se, miten tapahtuneeseen suhtaudutaan, kun yhteinen ymmärrys on syntynyt. Jos esimerkiksi palautteen vastaanottajan itseluottamus saa palautteesta kolauksen, voidaan yhdessä miettiä millainen tiimin tai työyhteisön tuki voisi auttaa jatkossa.

Vinkkejä palautteen vastaanottajalle

  • Opettele reflektoimaan itse – käytä muita ajatusten sparrailussa
  • Yritä ymmärtää, miten asia vaikuttaa muihin
  • Mieti itse ratkaisua, miten tästä eteenpäin
  • Ota tarvittaessa miettimisaikaa
  • Huomioi se, että palautteen antaminen on joskus todella vaikeaa – reagointisi vaikuttaa siihen, saatko jatkossa palautetta

Palautteen pyytäminen

Palautteen pyytämiseen on rajattomasti tilaisuuksia. Palautetta voi pyytää asiakkailta, työkavereilta, some-verkostolta, kavereilta, läheisiltä, yleisöltä jne. Eri tahoilta saadun palautteen rikkaus on siinä, että se ei tule kokonaan oman osaamisalueen sisältä. Myös tiimin sisällä eri osaamisalueien ihmisiä kannattaa käyttää oman ajattelun sparraajina. On valtava rikkaus ja oppimisen vauhdittaja, kun tiimin psykologinen turvallisuus mahdollistaa aktiivisen palautteen pyytämisen ja antamisen.

Palautteen antamisen kynnystä voi madaltaa olemalla itse aktiivinen palautteen pyytämisessä. Riippuen omasta tehtävästä, omaan työhön voi hakea palautetta hyvinkin varhain. Esimerkiksi määrittelytyöpajaan valmistautumisessa palautetta voi hakea jo siihen, että mitä teemoja aikoo käsitellä ensimmäisessä työpajassa. Kun sopivat teemat on löydetty, voi yhdessä pohtia, että mikä on paras tapa käsitellä kutakin teemaa. Oma ehdotus kannattaa toki olla aina pohjalla, ettei tule ulkoistaneeksi kaikkea ajattelutyötä ja oppimista muille. Ideana kuitenkin se, että työn ei tarvitse olla kokonaan valmis, ennen kuin siitä voi pyytää palautetta.

Palautteen antamisen kynnystä voi madaltaa olemalla itse aktiivinen palautteen pyytämisessä.

Tulevan palautteen sisältöön voi ennalta vaikuttaa selvittämällä muiden odotuksia. On parempi tietää esimerkiksi asiakkaan odotukset ennen työpajaa, kuin työpajan jälkeen. Huonoimmassa tapauksessa asiakkaan odotukset keskustellaan vasta työpajan jälkeen, kun sisältöön ei enää voi vaikuttaa. Siksi omaa työtä kannattaa altistaa myös asiakkaan arvioitavaksi mahdollisimman varhain. Toki se edellyttää asiakkaaltakin kypsyyttä ja ymmärrystä toimintamallista, jossa vuorovaikutus, vaikuttavuuden varmistaminen ja asiakasymmärrys ovat keskiössä.

Jussi Korhonen

Bonsky Digital Oy

Back to top