Blogi

Mistä itseohjautuvuudessa on kysymys?

10.4.2018

Työpaikkana

Globaalissa ja vahvasti verkottuneessa toimintaympäristössä, jossa uudet teknologiat avaavat jatkuvasti uusia ennakoimattomia mahdollisuuksia, on kyettävä toimimaan ripeästi. Pysyvää kilpailuetua ei ole mahdollista saavuttaa, koska paikallaan pysyvää ympäristöä ei ole olemassa. Perinteinen organisoitumismalli ei pysty mukautumaan muuttuneeseen toimintaympäristöön riittävän nopeasti.

Itseohjautuvuuden tavoitteena on kehittää organisaation mukautumiskykyä

Siirtämällä työhön liittyvää suunnittelua ja päätöksentekoa työn varsinaisille tekijöille, luomme edellytyksiä mukautumiskyvyn kehittymiselle. Samalla lisäämme ihmisten sisäistä motivaatiota ja halua kehittyä.

”We have learned that if we push decision making down in an organization as far as we possibly can, we tend to get better decisions, people tend to grow and to develop more rapidly, and they are motivated more effectively.” – Douglas McGregor

Mitä itseohjautuvuus meiltä yksilöinä edellyttää?

Useimmat ihmiset ovat itseohjautuvia ainakin joissakin asioissa. Yhdellä painopiste on enemmän vapaa-ajan aktiviteeteissa ja toisella taas työtehtävissä. Sisäinen motivaatio saa ihmiset tekemään asioita omaehtoisesti ilman ulkopuolista pakotetta tai kontrollia. Ollakseen itseohjautuva, ihmisen on oltava itsemotivoitunut ja ymmärrettävä, mitkä asiat ovat motivoitumisen kannalta keskeisiä juuri hänelle.

Itseohjautuminen tarvitsee myös suunnan ja päämäärän, jota ihminen tavoittelee. Sisäiset motivaatiotekijät suuntaavat luontevasti tekemistä, mutta voivat olla myös ristiriidassa keskenään. On osattava tehdä valintoja ja asettaa tavoitteita, jotta suunta säilyy. Silloin kun on kyse asioista, jotka vaikuttavat muihin ihmisiin, liiketoimintaan tai asiakkaisiin, on oma päämäärä kyettävä jollakin tasolla yhdistämään myös yhteiseen päämäärään.

Onnistuakseen päämäärän saavuttamisessa, on ihmisellä oltava riittävästi oikeaa osaamista. Itseohjautuvuus ei toteudu, mikäli ihminen tarvitsee jatkuvasti muiden tukea. Itseohjautuva ihminen voi toki kehittyä ja hankkia tarvittavat taidot päämäärän saavuttamiseen. Se edellyttää kuitenkin vastuuta omasta kehittymisestä, hyvää kykyä johtaa itseään läpi oppimisprosessin, ajanhallinnan taitoja, kykyä priorisoida ja tehdä valintoja sekä hyödyntää tarjolla oleva tuki rakentavasti ja tehokkaasti. Oppiminen on pystyttävä sovittamaan ulkopuolelta tuleviin paineisiin ja odotuksiin, koska oppimiseen ei yleensä ole käytettävissä rajattomasti aikaa ja resursseja.

Miten itseohjautuvat yksilöt toimivat yhdessä?

Useimmat työtehtävät ovat sellaisia, että ne tehdään vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yhden tekemät asiat vaikuttavat siihen, mitä muut seuraavaksi tekevät. Hyvä yhteistyö edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja toimivia vuorovaikutussuhteita yhteisön jäsenten kesken. Yhteisön jäsenten on annettava palautetta ja kyettävä ottamaan sitä itse vastaan. Yhteistyötaidot auttavat yhteisöä sanoittamaan yhteistä todellisuutta ja käsittelemään myös vaikeat asiat omatoimisesti.

Itseohjautuvuus ei tarkoita sitä, että yhteiset toimintamallit puuttuisivat kokonaan ja mistä tahansa saisi kuka tahansa päättää. Yksilöt käyttävät arkista johtajuuttaan vaikuttamalla yhteisön kautta työnsä sisältöön, tekemisen tapaan ja organisaation mukautumiskyvyn kehittämiseen. Yhteisö havainnoi toimintaympäristön muutoksia ja tunnistaa itse muutostarpeen ilman ulkopuolista havainnoijaa. Lähellä asiakasta työtä kehitetään asiakasarvon näkökulmasta sen sijaan, että asioita tarkasteltaisiin esimerkiksi esimiehen ja organisaation raportointitarpeiden kautta. Kehittämistä tehdään hankkeiden sijasta kokeiluina. Saavutetut tulokset ja opitut asiat toimivat ponnahduslautana uudelle kokeilulle, joka kehittää yhteisöä taas entistä kyvykkäämmäksi.

Itseohjautuvien yksilöiden muodostaman yhteisön kyky yhteisohjautua mahdollistaa mukautumisen muutoksiin. Ihmiset ottavat yksilöinä ja yhteisönä enemmän vastuuta omasta työstään ja sen kehittämisestä. Yhteisö tekee rohkeasti itsenäisiä päätöksiä, jokainen sen jäsen kantaa vastuunsa ja tekeminen on tavoitteellista. Parhaimmillaan toimiva yhteisö saa aikaan asioita, joita kukaan ei yksilöinä olisi voinut edes keksiä, saati toteuttaa.

Mikä on johdon rooli itseohjautuvassa organisaatiossa?

Itseohjautuvuus ei voi toteutua pelkästään päättämällä asiasta tai ilmoitusluonteisesti. Se ei toteudu myöskään siirtämällä itseohjautuvuuden toteuttamisen vastuu kokonaan henkilöstölle. Johto määrittää perusraamit tekemiselle esimerkiksi strategian, palvelutarjonnan, palveluiden hinnoittelun ja käytettävissä olevan kapasiteetin kautta. Johto kertoo suunnan ja päämäärän, jota kohden ihmisten odotetaan itseohjautuvan. Kaiken edellisen voi tehdä osallistaen, jolloin ihmiset kokevat yrityksen tarinan omakseen ja syntyy luontevaa sitoutumista yhteisen päämäärän tavoitteluun.

Johto voi myös auttaa yksilöä tunnistamaan omat vahvuutensa, potentiaalinsa ja miten sisäisiä motivaatiotekijöitä voidaan hyödyntää työssä. Aina yksilö ei onnistu löytämään itselleen sopivinta paikkaa ilman tukea. Itseohjautuminen ei olekaan missään tapauksessa heitteille jättöä, vaan ennen kaikkea yhteisön kaikkien jäsenten yhteistyötä, asemasta ja roolista riippumatta. Yksilön oma vastuu on kuitenkin keskeistä.

Organisaation itseohjautuvuutta tukee se, että johto uskaltaa päästää irti asioista, joihin perinteisesti odotetaan päätöksiä johdolta. Valtarakenteita korvataan toiminnallisilla rakenteilla, jotka mukautuvat esimerkiksi asiakkuustiimeissä asiakkaan tarpeisiin ja liiketoiminnan tavoitteisiin. Työtä ei resursoida johdon toimesta yksilöille, vaan työ suunnitellaan tiimeille sopivaksi. Tiimin sisällä etsitään tarkoituksenmukaisin tapa saavuttaa asiakkaan tavoitteet osin yksilötehtävinä ja osin yhteistyönä. Tiimin jäsenet muodostavat yhdessä ymmärryksen siitä, mitä halutaan saavuttaa. Sitä vasten yksilö pyrkii määrittämään, mikä olisi paras mahdollinen oma panos tavoitteen saavuttamiseksi.

Täydellistä työyhteisöä ei ole vielä keksitty ja jokainen yhteisö on ainutlaatuinen. Myöskään itseohjautuvuus ei ole ihmelääke ja automaatti menestykseen. Itseohjautuvuus tarvitsee rinnalleen organisoitumista ja johtajuutta. Itseohjautuvat huippuyksilöt eivät välttämättä pysty muodostamaan menestyvää tiimiä, koska yhteistyön onnistuminen on keskeistä. Orastava yhteistyö voi kompastua yksilöiden itseriittoisuuteen, oman edun tavoitteluun ja luottamuksen puutteeseen. Siksi johdon on välttämätöntä kohdistaa huomio hyvän yhteistyön organisoimiseen. Se tarkoittaa esimerkiksi yksilöiden ja tiimien valmentamista yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin.

Jussi Korhonen

Bonsky Digital Oy

Back to top