Blogi

Kehittävän palautteen antaminen – kannattaako vaivautua?

19.4.2018

Työpaikkana

Työkaveria kannattaa kehua aina, kun siihen on tilaisuus. Siitä ei ole epäilystä. Mutta miten on, kun työkaverille pitäisi antaa palautetta, joka ei välttämättä ole mieluisaa kuultavaa?

Kehittävän palautteen antaminen voi olla joskus todella vaikeaa. Lisäksi sitä on lähes mahdoton antaa ilman vastaanottajan jonkin tasoista loukkaantumista. Kannattaako silti ”ottaa riski” ja antaa palautetta?

Miksi palaute on tärkeää?

Positiivinen palaute kannustaa, vahvistaa ja motivoi oppimaan. Se luo myönteistä ilmapiiriä ja vahvistaa itseluottamusta. Toimiva palautekulttuuri ylläpitää psykologista turvallisuutta ja keskinäistä luottamusta. Kehittyminen edellyttää palautetta. Esimerkiksi tilaisuuden puhuja ei pysty havainnoimaan esitystä samalla tavalla kuin kuuntelija. Siksi on tärkeää, että kuuntelija antaa esiintymisestä ja sisällöstä palautetta, mikäli sille on tarvetta. Samoin moniosaajatiimissä palaute on yksi työkalu vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisessä. Kun eri osaamisalueiden asiantuntija tekevät yhdessä työtä, ei toimivin tekemisen malli löydy aina itsestään. Tarvitaan palautetta ja yhteistä ymmärrystä synnyttävää keskustelua.

Työkaveria kannattaa kehua aina, kun siihen on tilaisuus

 

Miten antaa kehittävää palautetta?

Palautteen antamisessa on se perusongelma, että se mielletään yksisuuntaiseksi. Palautteen antajan odotetaan puhuvan ja vastaanottajan kuuntelevan. Haasteena on myös se, että palautteen antaminen saatetaan ulkoistaa esimiehelle, jolla informaatio tapahtuneesta on puutteellista. Pahimmillaan palaute annetaan pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta, esimerkiksi vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä.

Liian myöhään ja erikseen järjestetyissä palautekeskusteluissa korostuvat helposti palautteen antamiseen liittyvät huonot piirteet. Siksi palautteesta pitäisikin saada osa arkea. Jopa niin luonteva osa arkea, että palautteen ja yhdessä tekemisen raja hämärtyy. Tiimi suunnittelee, toteuttaa ja arvioi yhdessä työtä ja sen tuloksia. Se muodostaa myös yhdessä käsityksen, mihin seuraavaksi on syytä kiinnittää erityistä huomioita. Ne, jotka saavat työjonoonsa korjattavaa, saavat luontevasti työskentelyn lomassa myös palautta tekemisestään.

Ajoittain on kuitenkin tilanteita, joita on käsiteltävä kahden kesken ja syvällisemmin. Silloin on tärkeää, että molemmat osapuolet tulevat kuulluksi ja ymmärrys tapahtuneesta luodaan yhdessä. Asiantuntijatyön tuloksiin vaikuttavat monet tekijät ml. olosuhteet, tiimin kokoonpano, asiakas, elämäntilanne. Vuorovaikutteisessa palautekeskustelussa voidaan paremmin ymmärtää mitä tapahtumien taustalla oli ja kohdistaa kehittämistoimet oikeisiin asioihin.

Vinkkejä palautteen antajalle

  • Ole rohkea ja anna palautetta
  • Palautteen oltava ajankohtaista ja osa arkea – ei erillinen kvartaalipalaveri
  • Oivalluta kysymyksillä
  • Anna tilaa reflektiolle
  • Varmista, että aikeesi hyväntahtoinen
  • Muista maltti ja rauhoitu tarvittaessa
  • Kehu aina, kun siihen on tilaisuus

Palautekulttuuria ja -käytäntöjä kannattaa ylläpitää ja kehittää. Asiantuntijan kehittymisessä palaute on niin keskeistä, että jokaisessa työyhteisössä kannattaa opetella yhdessä hyvät palautekäytännöt. Palautteeseen liittyvät myös palautteen pyytäminen ja vastaanottaminen. Niistä enemmän toisessa osassa: ”Paras tapa saada palautetta, on pyytää sitä”.

 

Jussi Korhonen

Bonsky Digital Oy

Miten antaa kehittävää palautetta?

Palautteen antamisessa on se perusongelma, että se mielletään yksisuuntaiseksi. Palautteen antajan odotetaan puhuvan ja vastaanottajan kuuntelevan. Haasteena on myös se, että palautteen antaminen saatetaan ulkoistaa esimiehelle, jolla informaatio tapahtuneesta on puutteellista. Pahimmillaan palaute annetaan pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta, esimerkiksi vuosittaisen kehityskeskustelun yhteydessä.

Liian myöhään ja erikseen järjestetyissä palautekeskusteluissa korostuvat helposti palautteen antamiseen liittyvät huonot piirteet. Siksi palautteesta pitäisikin saada osa arkea. Jopa niin luonteva osa arkea, että palautteen ja yhdessä tekemisen raja hämärtyy. Tiimi suunnittelee, toteuttaa ja arvioi yhdessä työtä ja sen tuloksia. Se muodostaa myös yhdessä käsityksen, mihin seuraavaksi on syytä kiinnittää erityistä huomioita. Ne, jotka saavat työjonoonsa korjattavaa, saavat luontevasti työskentelyn lomassa myös palautta tekemisestään.

Ajoittain on kuitenkin tilanteita, joita on käsiteltävä kahden kesken ja syvällisemmin. Silloin on tärkeää, että molemmat osapuolet tulevat kuulluksi ja ymmärrys tapahtuneesta luodaan yhdessä. Asiantuntijatyön tuloksiin vaikuttavat monet tekijät ml. olosuhteet, tiimin kokoonpano, asiakas, elämäntilanne. Vuorovaikutteisessa palautekeskustelussa voidaan paremmin ymmärtää mitä tapahtumien taustalla oli ja kohdistaa kehittämistoimet oikeisiin asioihin.

Vinkkejä palautteen antajalle

  • Ole rohkea ja anna palautetta
  • Palautteen oltava ajankohtaista ja osa arkea – ei erillinen kvartaalipalaveri
  • Oivalluta kysymyksillä
  • Anna tilaa reflektiolle
  • Varmista, että aikeesi hyväntahtoinen
  • Muista maltti ja rauhoitu tarvittaessa
  • Kehu aina, kun siihen on tilaisuus

Palautekulttuuria ja -käytäntöjä kannattaa ylläpitää ja kehittää. Asiantuntijan kehittymisessä palaute on niin keskeistä, että jokaisessa työyhteisössä kannattaa opetella yhdessä hyvät palautekäytännöt. Palautteeseen liittyvät myös palautteen pyytäminen ja vastaanottaminen. Niistä enemmän toisessa osassa: ”Paras tapa saada palautetta, on pyytää sitä”.

Back to top